Keitä ovat cissukupuoliset ja miksi he eivät ole enemmistö
Käsitteet cissukupuolisuus ja cissukupuolinen ovat vuosien kuluessa hitaasti löytäneet paikkansa myös suurten medioiden viestinnässä. Viimeisin esimerkki tästä on Helsingin Sanomien Kaupunki-osastossa julkaistu artikkeli, joka käsitteli translakia ja joka määritteli cissukupuolisen seuraavasti, niin kuin korrektia on: ”Cis-sukupuolinen tarkoittaa henkilöä, joka kokee sukupuoli-identiteettinsä vastaavan syntymässä määriteltyä sukupuolta.” Vastaava määritelmä löytyy Wikipediasta, mutta Wikipediassa on vedetty määritelmästä karkea johtopäätös, että valtaosa ihmisistä olisi cissukupuolisia. Tässä postauksessa avaan cissukupuolisuuden käsitettä ja selitän, miksi suurin osa ihmisistä ei ole cissukupuolisia sen paremmin kuin muun- tai transsukupuolisia.
Wikipedian määrittely cissukupuolisuudesta on tarkalleen ottaen seuraava (viitattu 1.6.2023):
Kiinnostavaa tässä määritelmässä, jota etenkin liberaalifeministit ja (muiden) transaktivistit vaativat, on, ettei ole sopivaa mainita selityksessä biologista sukupuolta esimerkiksi sanomalla, että henkilön koettu sukupuoli-identiteetti ja biologinen sukupuoli kohtaavat. Näinhän maallikko sen ymmärtää. Liberaalifeministit kaihtavat tätä kuvausta sen vuoksi, että he eivät halua tehdä biologisen sukupuolen (sex) ja sosiaalisen sukupuolen (sukupuoli-identiteetti, gender) välille eroa.
Cissukupuolinen-sanan ”vastaparina” on sana transsukupuolinen. Transsukupuolinen on henkilö, jonka ”sukupuoli-identiteetti ei vastaa sitä sukupuolta, johon henkilö on synnytyksen yhteydessä määritelty” (varmuuden vuoksi tämä tarkennuksena). Avainsana sekä cissukupuolisuuden että transsukupuolisuuden määritelmissä on sana sukupuoli-identiteetti: toisella ryhmällä sukupuoli-identiteetti vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta (joka käytännössä on biologinen sukupuoli), toisella ei.
Sukupuoli-identiteetti on avainsana siksi, että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole sukupuolesta irrallista sukupuoli-identiteettiä. Siispä selkeä enemmistö ihmisistä on naisia tai miehiä, ei cisnaisia tai cismiehiä. Kyse on siis siitä, että suurin osa ihmisistä ei koe olevansa naisia tai miehiä (tai identifioidu jompaankumpaan sukupuoleen, kuten joskus sanotaan), vaan he yksinkertaisesti ovat vain naisia tai miehiä. Jos cissukupuoliset olisivat enemmistö, se edellyttäisi, että suurimmalla osalla maailman ihmisistä on jonkinlainen sukupuolesta irrallinen sukupuolikokemus, mutta näinhän asia ei ole. Useat ovat myös sanoneet, ettei sukupuoli ole heille minkäänlainen kokemus, ettei sukupuoli ”tunnu” miltään. Voin puhua vain omasta puolestani, mutta en itse kerta kaikkiaan tunnista minkäänlaista tunnetta siitä, mikä minun sukupuoleni on. Sukupuoleeni kohdistuvat odotukset aiheuttavat tunteita, mutta näistä ei käsittääkseni sukupuolikokemuksessa ole transaktivistienkaan mielestä kysymys.
Kiinnostava kysymys olisi myös, että jos henkilö haluaa määritellä sukupuolensa pelkästään kehonsa perusteella, olisiko se transaktivistien mielestä väärin. Transaktivistit yleensä pitävät sukupuoli-identiteettiä merkittävämpänä asiana kuin sukupuolta. Itselleni sukupuoli on nimenomaan kehoni tasolla oleva asia, enkä varmasti ole tämän asian kanssa yksin.
Olen tavannut henkilökohtaisesti elämässäni vain yhden ihmisen, joka on sanonut olevansa cissukupuolinen. Varmaan heitä on lähipiirissäni muitakin, mutta he eivät vain ole kertoneet sukupuolikokemuksestaan. Siksi pidän jokseenkin koomisena, että transaktivistit haluavat työntää valtaosan ihmisistä laatikkoon, jossa lukee kyljessä ”cis”. Tämän he oikeuttavat sillä, että ihmiset transsukupuolisten ympärillä haluavat työntää transnaisia mies-lokeroon ja transmiehiä nainen-lokeroon. Sinänsä ymmärrän heidän ajatuksensa, mutta päättelyssä on silti aukko. Transnaiset saavat tietenkin toteuttaa sukupuolikokemustaan sillä tavalla, jonka mieltävät naisena olemiseksi, mutta samaan aikaan muun maailman ei pidä vääntää itseään vinkuralle. Toisin sanoen on melko korni ajatus, että trans- ja cissukupuolisten ihmisten olemassaolon takia myös muiden pitäisi etsiä itsestään jokin keinotekoinen sukupuoli-identiteetti, jonka sitten rinnastaa varsinaiseen sukupuoleen.
Sukupuolen ja kehon ominaisuuksien yhdistämisestä transaktivistit käyttävät nimitystä cisseksismi. Termin kantasananan on sana seksismi, jonka määritelmä riippuu siitä, keneltä kysytään, mutta Kotimaisten Kielten Keskus määrittelee seksismin napakasti näin: ”[katsantokanta], joka korostaa sukupuolten välisiä eroja ja niihin perustuvaa sukupuolen eriarvoisuutta.” Etuliite cis sanan seksismi edellä kuvaa sellaista syrjinnän muotoa, jossa kehollisten ominaisuuksien ja sukupuolen välille muodostetaan yhteys. Tällaista on esimerkiksi kielenkäyttö terveydenhuollossa, kun rintasyövästä ja kohdunkaulansyövästä puhutaan naisten sairauksina, tai kuukautissuojamainoksissa, joissa suljetaan ulos transmiehet. Toisin sanoen – ja mutkat suoriksi vetäen, myönnän – cisseksismissä on kyse transsukupuolisten sivuuttamisesta ja ylipäätään varomattomasta sukupuoleen viittaavien sanojen käyttämisestä. Äkkiseltään, mikäli asiaan ei ole vihkiytynyt, ajatus sanan nainen korvaamisesta kohdunkaulansyöpää käsittelevässä tekstissä sanalla kohdunkaulallinen tuntuu absurdilta, mutta ei sitä valitettavasti ole. Vastaavasti kauan lapsesta haaveillut tuttavani sai Facebookissa melkoiset nuhteet transaktivistitutultaan kerrottuaan synnyttäneensä edellisenä yönä terveen pojan.
Cisseksismi terminä vertautuu vuosien takaa tuttuun mutta onneksi unohdettuun sanaan ikärasismi. Kummassakin nimityksessä vakavaa syrjinnän muotoa kuvaavan sanan eteen on laitettu toiseen ihmisryhmään viittaava sana, joka muuttaa kantasanan merkityksen tai vääntää sen kiemuralle. Ei liene tarpeen vääntää rautalangasta, miksi etnisyyteen perustuvaa sortoa kuvaavan monimutkaisen termin käyttäminen paljon pienemmän ongelman käsittelyssä on väärin. Samalla tavalla on vastenmielistä ottaa käyttöön sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää kuvaava sana ikään kuin äiti-sanan käyttäminen raskautta ja lapsen synnyttämistä käsittelevässä yhteydessä olisi yhtä paha asia kuin äitien syrjintä työmarkkinoilla. Vain toinen edellä olleista esimerkeistä on seksismiä, puhtaimmillaan.
Cisseksismin rinnalla kulkee käsite cisnormatiivisuus. Cisnormatiivisuudella tarkoitetaan sitä oletusta, että kaikki maailman ihmiset olisivat cissukupuolisia. Koska cissukupuoliset ovat kuitenkin vähemmistö, normatiivisuus tässä kohdin tuntuu hieman kankealta. Eri asia on esimerkiksi heteronormatiivisuus, jossa kaikkien ihmisten oletetaan olevan heteroita. Heteronormatiivisuus taas käsitteenä on täysin ymmärrettävä, koska heterot ovat selkeä enemmistö. Toki transaktivistit luultavasti hakevat cisnormatiivisuus-käsitteellä kuvausta ilmiöstä, jossa sukupuoleltaan miesten oletetaan olevan miehiä, vaikka heillä on naisen sukupuoli-identiteetti. Vaan eikö kuitenkin ole varsin ymmärrettävää, ettei ihminen, jolla ei ole sukupuoli-identiteettiä, tule aina kysyneeksi ihmiseltä, mikä sinun sukupuoli-identiteettisi on?
Lopuksi haluan vielä pohtia, onko cissukupuoliseksi määritellyllä ihmisellä oikeus ärsyyntyä, jos hänet ”cissukupuolitetaan” eli määritellään cissukupuoliseksi vastoin hänen tahtoaan. Transaktivistien mukaan ei ole, koska kyse on heidän mielestään enemmistöstä ja koska ”cissukupuoliset” ”väärinsukupuolittavat” transihmisiä. Onko ihmisen pakottaminen lokeroon tästä huolimatta asiallista toimintaa? Wikipedian mukaan (ks. kuva ylhäällä) cissukupuolisuus voidaan määritellä myös sitä kautta, mitä henkilö ei ole. Mutta jos henkilö ei ole transsukupuolinen jne., jääkö ainoaksi vaihtoehdoksi olla cissukupuolinen? Vai onko tämä luokka sitten ”sukupuoleton”?
Omaan identiteettiin on tietenkin kaikilla oikeus. Ja, kuten edellä mainitsin, transnaisilla on täysi oikeus toteuttaa naisena olemista oikeaksi kokemallaan tavalla, mahdollisuuksien rajoissa tietenkin. Identiteeteissä ei sinänsä ole mitään väärää. Minullakin on identiteettejä, useita. Mutta en halua väkisin keksiä itselleni identiteettiä, jota minulla ei ole ja jota en myöskään varsinaisesti tarvitse. En ole transnainen, en ole cisnainen, olen nainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti